Opintokeskukset – järjestökoulutuksen hiljaiset sankarit

26.11.2024

Tiesitkö, että lähes kaikki Suomen kansalaisjärjestöt kouluttavat jäseniään yhteistyössä opintokeskusten kanssa? Syyskuussa 2024 julkaistusta vapaan sivistystyön ja opintokeskusten toimintaa valottavasta barometrista selviää, mitä kaikkea muuta nämä hiljaiset sankarit tekevät.

Suomessa toimii 11 opintokeskusta, jotka tekevät merkityksellistä työtä järjestöjen oppilaitoksina ja elinikäisen oppimisen mahdollistajina. Opintokeskukset ovat monelle järjestötoimijalle arjen näkymätön mutta korvaamaton tuki. Ne auttavat koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa sekä tukevat osallistavaa yhteiskuntaa.

Kun aloitin työni Maaseudun Sivistysliitossa ja sen MSL-opintokeskuksessa vuonna 2020, opin nopeasti, kuinka merkittävä rooli opintokeskuksilla on järjestöjen toiminnassa. Tämä ei kuitenkaan ollut itsestään selvää, sillä opintokeskukset eivät pidä suurta meteliä itsestään. Opintokeskukset tukevat pedagogisesti ja taloudellisesti järjestöjen koulutustoimintaa sekä toteuttavat itse koulutusta. Opintokeskusten oma koulutustoiminta on suunnattu pääasiassa jäsenjärjestöjen työntekijöille ja toimijoille: kouluttajille, kehittäjille, vapaaehtoisille ja yhdistysaktiiveille.

Suomi rakentuu koulutuksen varaan

Vasta julkaistu Sivistysbarometri 2024 korostaa vapaan sivistystyön merkitystä yhteiskunnalle. Vapaan sivistystyön oppilaitokset, kuten opintokeskukset, tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Raportti muistuttaa, että liki 90 % suomalaisista pitää koulutusta ja sivistystä hyvinvointiyhteiskuntamme perustana.

Barometrin mukaan erityisesti elinikäinen oppiminen ja koulutuksellinen tasa-arvo ovat asioita, joita suomalaiset arvostavat. Peräti 90 % vastaajista on sitä mieltä, että kaikilla tulee olla taustastaan riippumatta mahdollisuus kehittää itseään. Tämä arvo näkyy myös opintokeskusten toiminnassa. Ne tuovat koulutusta kaikkien saataville ja tavoittavat erityisesti alueita, joissa muita oppilaitoksia ei ole. Erityisesti maaseudulla opintokeskusten ja järjestöjen yhteistyössä järjestämät koulutukset vahvistavat paikallista yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja tarjoavat ihmisille mahdollisuuden kehittää taitojaan.

Opintokeskukset järjestöjen oppilaitoksina

Opintokeskukset tekevät merkityksellistä työtä järjestöjen oppilaitoksina. Osa järjestöjen koulutuksista kytkeytyy opintokeskusten kautta valtakunnalliseen opintorekisteriin ja Oma Opintopolku -järjestelmään, mikä lisää järjestöissä opitun osaamisen tunnistamista.

Lähes kaikki valtakunnalliset kansalaisjärjestöt kuuluvat jonkun opintokeskuksen jäsenistöön, ja koulutukset rakennetaan aina järjestöjen tarpeiden pohjalta. Opintokeskusten toiminta on lähellä ihmisiä: koulutuksia järjestetään paikallisesti, usein järjestöjen omissa toimintaympäristöissä. Tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuus oppia ja kehittää itseään taustastaan, asuinpaikastaan tai varallisuudestaan riippumatta.

Opintokeskusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Sivistysbarometri osoittaa, että suomalaiset haluavat julkisin varoin tukea tasa-arvoa (59 % vastaajista), liikuntaa (54 %), demokratiaa (52 %) ja kestävää kehitystä (51 %). Opintokeskukset vastaavat suoraan näihin tarpeisiin.

Opintokeskukset tarjoavat koulutuksia yhdenvertaisuuden, inklusiivisuuden ja syrjinnän ehkäisyn edistämiseksi. Monimuotoisuuden arvostaminen ja erityisryhmien osallisuuden lisääminen ovat osa niiden toimintaa. Muun muassa TJS Opintokeskus tarjoaa koulutusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiseksi työpaikoille. Koulutuksessa käsitellään tasa-arvosuunnitelman tekemistä, yhdenvertaisuussuunnitelman laatimista sekä esitellään valmiita suunnitelmia, kuten TJS Opintokeskuksen omaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa.

Opintokeskukset järjestävät liikuntakoulutuksia järjestöille, esimerkiksi ohjaustaitojen ja turvallisuuden parantamiseksi. Näin järjestöt pystyvät tarjoamaan laadukasta liikuntatoimintaa eri ikä- ja kohderyhmille ympäri Suomen. Opintokeskus Siviksen jäsenjärjestöihin kuuluu muun muassa Suomen Latu, jonka kaikki jäsenyhdistykset voivat hyödyntää opintokeskuksen tiedollista ja taloudellista tukea.

Järjestöjen oppilaitoksina opintokeskukset tukevat aktiivista kansalaisuutta koulutuksilla, jotka käsittelevät vaikuttamistaitoja ja yhdistystoiminnan perusteita. Muun muassa Kansalaisfoorumi edistää demokratiaa julkaisemalla ja tukemalla kansalaistoimintaa käsittelevää aineistoa. Tuore julkaisu "Kansalaiset, toimikaa! Kansalaistoiminta 2020-luvulla" tarkastelee, miten kansalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Julkaisu tarjoaa konkreettisia keinoja kansalaistoiminnan kehittämiseen ja sen yhteiskunnallisen merkityksen vahvistamiseen.

Kestävän kehityksen koulutukset tukevat ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen vastuullisuuden periaatteita. Monien opintokeskusten lailla MSL-opintokeskus on nostanut kestävän kehityksen vahvasti esiin toiminnassaan. Maaseudun Sivistysliiton koulutukset kiertotaloudesta ja ympäristövastuullisuudesta tarjoavat konkreettisia työkaluja järjestöille ja kansalaisille kestävän arjen rakentamiseen. Lisäksi MSLn paikalliset ympäristöteot ja yhteisölliset taideprojektityhdistävät ekologisen kestävyyden ja yhteisöllisyyden vahvistamisen. Useat opintokeskukset ovat saaneet OKKA-säätiön myöntämän kestävän kehityksen sertifikaatin, joka osoittaa niiden sitoutumisen kestävän kehityksen periaatteisiin. MSL sai sertifikaatin elokuussa 2024.

Opintokeskusten vaikutukset järjestöjen ja ihmisten arkeen

Sivistysbarometrin mukaan suomalaiset arvostavat sekä perinteisiä oppimismuotoja että modernia teknologiaa. Nuoremmat ikäryhmät suosivat videoita ja verkkokursseja, mutta myös yhteisöllinen ja ohjattu opiskelu on edelleen suosittua. Opintokeskusten yhteistyö järjestöjen kanssa tukee myös laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten kestävän kehityksen periaatteiden jalkauttamista. Vapaa sivistystyö onkin olennainen osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja toimii matalan kynnyksen oppimisympäristönä, jossa kuka tahansa voi kehittää osaamistaan ja parantaa elämänlaatuaan.

Elinikäinen oppiminen on ollut tärkeä osa myös omaa työuraani. Opintokeskuksilta ja järjestöiltä saamani koulutus on opettanut minulle strategista ajattelua, viestintätaitoja ja yhteistyön rakentamista. Taitoja, joita hyödynnän niin työssäni kuin vapaaehtoistehtävissäni.

Samankaltaisia tarinoita on lukuisia. Esimerkiksi opintokeskusten järjestämä Järjestön hallitusosaaja (JHO) -koulutus on saanut kiitosta järjestöjen hallitusten jäseniltä.

Suomen Ladun puheenjohtaja Kirre Palmi kuvasi koulutusta näin:
”Tiivis ja hyvä koulutuspaketti. Koulutuksessa tarjottiin kattava aineisto hallitustyöhön.”

Suomen Kylien toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen puolestaan kertoi:
”Järjestön hallitusosaajakoulutus tarjosi mahdollisuuden tutustua muihin järjestövaikuttajiin. Keskustelut ja yhteiset pohdinnat toivat oivalluksia ja kontakteja, joista on järjestötyössä hyötyä jatkossakin.”

Yhteinen tehtävä – rakentaa parempaa yhteiskuntaa

Opintokeskukset eivät pidä suurta meteliä itsestään, mutta niiden vaikutus näkyy kaikkialla, missä ihmiset oppivat ja kasvavat yhdessä. Yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa ne vahvistavat kansalaisten taitoja vaikuttaa, toimia järjestöissä ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Nyt on meidän kaikkien tehtävä varmistaa, että opintokeskusten työ jatkuu vahvana. Ne ovat hiljaisia sankareita, joiden ansiosta yhä useampi voi löytää itsensä ja paikkansa yhteiskunnassa, yhdessä oppien ja osallistuen.

Ensimmäinen Sivistysbarometri – uuden tiedon lähde

Ensimmäinen Sivistysbarometri on julkaistu syyskuussa 2024. E2 Tutkimus toteutti barometrin Vapaa Sivistystyö ry:n toimeksiannosta, ja siihen osallistui yli 1000 Manner-Suomen aikuisväestöön kuuluvaa. Tulokset valottavat vapaan sivistystyön ja opintokeskusten merkitystä yhteiskunnassamme sekä niiden roolia koulutuksellisen tasa-arvon, demokratian, kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden edistäjinä.

Lataa barometri pdf