Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetus on osa koulutusta ja kuuluu opetusministeriön alaisuuteen

Orpon hallitus aikoo uudistaa kotoutumispalvelut. Tavoitteena on keskittää kaikki kotouttamiseen liittyvä koulutus yhteen kanavaan, osaksi työllisyyspalveluita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki kotouttamiskoulutus keskitetään työ- ja elinkeinoministeriön alle ja opetusministeriön alainen kotoutumiskoulutus lakkautetaan. 

Opintokeskukset ovat vuodesta 2018 alkaen vastanneet lakisääteiseen, vapaalle sivistystyölle annettuun tehtävään ja järjestäneet kotoutumis- sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutusta aikuisille maahanmuuttaneille. Tähän työnjakoon päädyttiin, koska vapaan sivistystyön nähtiin monipuolistavan luku- ja kirjoitustaidon opiskelumahdollisuuksia ja osaltaan myös nopeuttavan maahanmuuttajien polkuja koulutukseen ja työelämään.  

Omat opintokeskuksemme järjestävät koulutusta hyvin erityiselle ryhmälle, aikuisille luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttaneille. Kyky lukea ja kirjoittaa on perustaito, johon jokaisella on oikeus ja johon yhteiskunnan tulee tarjota mahdollisuus. Ilman sitä ei tässä yhteiskunnassa ei ole mahdollista elää täysivaltaista elämää.  

Kun työllisyyspalvelut hankkivat kotoutujille koulutusta, tavoitteena on työllisyys. Se on suurelle osalle kotoutujista erinomainen tavoite, mutta ei kaikille. Opintokeskuksissa maahanmuuttajien koulutus perustuu Opetushallituksen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositukseen ja sen tavoitteet kiinnittyvät enemmän arjen perustaitoihin kuin työllisyyteen. 

 Ero tulee hyvin esiin esimerkiksi Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) suosituksissa vapaan sivistystyön luku- ja kirjoitustaidon koulutukselle. Karvi suosittele, että koulutuksissa luodaan sosiaalisia suhteita yhteisöihin, joissa puhutaan suomea. Olemme tarttuneet tähän suositukseen ja teemme paljon retkiä ja vierailuja, ja tutustumme erilaisiin paikkoihin, joissa opiskelijat voivat käyttää suomen kielen taitoaan. Näin kielen käyttö ei rajoitu vain kursseilla tapahtuvaksi. 

Opintokeskukset ovat vuosien mittaan hankkineet paljon osaamista juuri tämän moninaisen ryhmän kotoutumiseen. Olemme mm. oppineet, että kun pohjakoulutusta on vähän tai ei ollenkaan niin perinteinen pulpetissa  pänttääminen ei ole toimivin koulutuksen muoto. Siksi koulutusta on kehitetty toiminnalliseen suuntaan. Toiminnallisessa luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa opetellaan mm. käyttämään julkisia liikennevälineitä, hyödyntämään lähipalveluita ja selviytymään digitaalisista palveluista.  

 Myös opiskelijoiden tavoittaminen poikkeaa tavanomaisesta. Hyödynnämme aktiivisesti omia kansalaisyhteiskunnan verkostojamme, jotta saamme mm.  kotona lastaan hoitavat kotiäidit houkuteltua kursseillemme. Kilpailuilla markkinoilla ei välttämättä synny vastaavia verkostoja, joihin nojata ja joiden kanssa voi pitkäjänteisesti kehittää yhteistyötä.  

Työelämään kotoutetaan usein yksilöitä. Me ajattelemme kotoutumisen yksikkönä koko perhettä. Vanhemmalla iällä ja lukutaidottomanamaahan muuttanut ei välttämättä, ponnisteluistaan huolimatta, tule löytämään paikkaansa suomalaisessa työelämässä, mutta hänen lapsillaan on siihen mahdollisuus. Heikollakin suomen kielen luku- ja kirjoitustaidolla pystyy tukemaan oman lapsen koulunkäyntiä paljon paremmin kuin tyystin lukutaidottomana.  

Toiminnalliset koulutuksemme ovat opiskelijoille usein ensimmäisiä suomen kielen kursseja. Ne voivat myös olla muutaman aiemman koulutuksen jälkeen vihdoin se koulutus, jossa onmmahdollista opiskella omaa tasoaan vastaavasti ja kokea tärkeää edistymistä. Meiltä oppijat jatkavat kotoutumiskoulutukseen (kielikursseille) tai aikuisten peruskoulutukseen. Joku voi jatkaa opintokeskuksen koulutuksessa hieman pidempäänkin, mutta joku puolestaan saattaa suunnata jopa jo ammatillisiin opintoihin. Koulutuksemme tähtää siis useammin jatkokoulutukseen kuin työmarkkinoille. Jo siksi luku- ja kirjoitustaidon koulutus sopii paremmin OKM:n alaisuuteen jaosaksi suomalaisen koulutusjärjestelmän kokonaisuutta.  

Pelkäämme, että osaksi työllistymispalveluita suunniteltuna ja työllistymistavoitteen näkökulmasta kilpailutettavat ja työelämän edellyttämään kielitaitoon ja työllisyyteen  tähtäävät koulutukset eivät ole  toimivin tapa järjestää tätä vaativaa ja erityistä koulutusta.  

Vapaa sivistystyö on aikuisten matalan kynnyksen koulutusta, jossa tavoitteena on lisätä luottamusta omiin kykyihin ja itsenäisyyteen, vahvistaa aktiivista kansalaisuutta ja elinikäistä oppimista. Maahanmuuttajien perustaitojen opettaminen sopii erinomaisesti vapaan sivistystyön tehtäväksi. Luku- ja kirjoitustaidon rakenteissa ja rahoituksessa on kehitettävää, mutta on parempi tarttua siihen kuin alkaa alusta kokonaan toiselta pohjalta.  

Katja Alvoittu  
opintojohtaja  / Opintokeskus Visio  

Tuula Kumpumäki  
opintojohtaja  / KSL-opintokeskus