Opintokeskukset ovat  järjestöjen oppilaitoksia 

Opintokeskukset ovat valtakunnallisia vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka toimivat järjestöllisen koulutuksen asiantuntijoina ja kansalaisjärjestöjen koulutus- ja kehittämiskumppaneina. 

Suomessa on 11 opintokeskusta, joita pitävät yllä kansalaisjärjestöt, puolueet ja ammattiliitot. Jokaisen opintokeskuksen taustalla on sivistysjärjestö, jolla on jäsenjärjestöjä. Opintokeskuksilla on toisistaan eroavia kohderyhmiä:

  • Tiettyyn poliittiseen näkemykseen sitoutuneet yhdistykset
  • Ammattiliitot ja -yhdistykset
  • Seurakunnat
  • Nuoriso- ja kulttuuriyhdistykset
  • Maaseudun yhdistykset
  • Ruotsinkieliset kansalaisjärjestöt
  • Sote-järjestöt
  • Useat erilaiset aktiivista kansalaisuutta edistävät järjestöt
Suomen 12 opintokeskusta ovat eri järjestöjen ylläpitämiä vapaan sivistystyön oppilaitoksia.
Suomen 12 opintokeskusta ovat eri järjestöjen ylläpitämiä vapaan sivistystyön oppilaitoksia.

Opintokeskuskentän rakenne 

Opintokeskusten tunnusluvut 2022

KOULUTUSTA

1366 JÄRJESTÖKUMPPANIN JA

372 JÄSENJÄRJESTÖN KANSSA
⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Yhteensä
20 709 koulutusta ja opintokerhoa

255 698 opetus- ja kerhotuntia

487 200 opiskelijaa ja kerholaista

Opintokeskukset edistävät koulutuksellaan aktiivista kansalaisuutta


  • Opintokeskusten koulutukset eivät johda tutkintoon.
  • 1.8.2021 voimaan astuneet lain myötä Opintokeskuksissa voidaan järjestää osaamisperustaista (opintopisteytettyä) koulutusta, jonka suoritukset voidaan viedä Valtakunnalliseen opinto- ja tutkintorekisteriin eli Koskeen.
  • Opintokeskuksissa hankittua osaamista voidaan hyväksyä osana muiden oppilaitosten tutkintoon johtavaa koulutusta. Kukin oppilaitos määrittää kuitenkin itse tästä aikaisemman osaamisen hyväksilukemisesta osana omia tutkintojaan.

Opintokeskusten toimintaa rahoittaa osittain opetus- ja kulttuuriministeriö. Opintokeskusten järjestämän koulutuksen kustannuksista  noin 34 % rahoitetaan valtion tuella. Loput kustannukset maksetaan järjestöjen omalla rahoituksella. 

Opintokeskusten toimintaa ohjaa  Laki vapaasta sivistystyöstä

___________________________________________________________________________

Erilaiset kansalaisjärjestöt (rekisteröidyt yhdistykset ja puolueet) ovat pohjoismaisen demokratian perusta. Suomessa on kansainvälisestikin mitattuna vahva yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta.

Lähes kaikki valtakunnalliset kansalaisjärjestöt ovat jonkun opintokeskuksen jäseniä. Opintokeskukset järjestävät yhdessä järjestöjen kanssa koulutusta joustavasti eri puolilla Suomea siellä, missä opiskelijat ovat.